Ollin Oikoosesta

Ollin Oikoosesta

Esa Tuuri

Ollin/Ollilan Oikoonen, Ollilan Suora. Tällä Päntäneen keskustasta etelään menevällä tienpätkällä on ollut monta nimeä. Uuron suunnassa asuvat käyttivät myös nimeä Rahkolan kuja.

Nimestä herää kysymykset: kuka mahtoi olla se Olli, joka antoi nimensä tielle, ja miksi oikoonen?

Olli

Vahvin vaihtoehto mielestäni täksi Olliksi on Olli Jaakonpoika Rahkola. Olli oli Rahkolan isännän Jaakko Juhonpojan nuorempia lapsia. Hän syntyi noin 1625-1630 ja kuoli 1695. Asiakirjat eivät kerro mitä Olli teki ennen vuotta 1675 jolloin hänet mainitaan olevan kappeliseurakunnan lukkarina. Häntä ei nimittäin näy henkiveroluetteloissa tätä ennen. Tältä ajalta on tietoja tavallisesta kansasta ainoastaan veroluetteloissa ja käräjäpöytäkirjoissa.

Ehkä hän asui kototanhuvilla ja teki mökin ”Ollilan mutkaan” missä vanha kansa muistaa olleen Puskankyläntien risteyksen. Ja mökin vieressä oli Ollin neva, joka lienee ristitty mökin mukaan. Tämä nimi mainitaan Ilmajoen syyskäräjillä 1710.

Ollilla oli lukkarina ollessaan oma uudisraivattu tila, joka oli kuitenkin Kauhajoen puolella, ei Päntäneellä. Tähän aikaan oli vain nämä mainitut kaksi maakirjakylää Kauhajoella.

Ollista tuli vuonna 1688 Rahkolan isäntä vanhimman veljen kuoltua ja veljenpojan siirryttyä itselliseksi. Isännyyden aikana perustettiin viereinen Käyrän tila vanhan sotilastorpan maille. Olli mainitaan Käyrän perustamisasiakirjoissa, sillä hän oli yksi isännistä joka oli korjannut heinää tämän asumattoman torpan niityiltä, siis hänellä oli vieläkin intressejä tänne Ollilan suuntaan.

Kestään muusta Ollista lähialueella ei ole asiakirjamainintoja.

Oikoonen

Oikoonen voi tarkoittaa joko suoraa tietä tai oikotietä. Kylän asutuksen alkuvaiheissa tie Käyrän ja Pentilän taloista Rahkolaan, mistä kylän yhteinen tie meni kirkonkylään ja sittemmin myös Kristiinan suuntaan, se tie seurasi jokirantaa, vanhoja vaelluspolkuja. Sitten joku päätti tehdä Käyrästä oikotien suoraan Rahkolaan, siis nykyiseen Päntäneen keskustaan. Tämä tie ohitti Ollilan mökinpaikan. Siis oikotie Ollilan kautta. Mutta kuitenkin, yhtä suuri mahdollisuus on että nimi tuli siitä että Ollilan ja Rahkolan välinen osuus oli suora, ”oikoonen”.

Ohessa kartta noin vuodelta 1808, kuvattu Tukholman Sota-arkistossa. Rahkon ja Keturin välistä lähtee etelään kaksi tietä, vasemmanpuolinen seuraa jokea ja se oli tie Kaarlelaan sekä kauan aikaa tämän jälkeenkin toinen reitti aina Käyrään asti. Oikeanpuolinen on tällöinkin kohtalaisen suora Ollin Oikoonen. Vihreät alueet kartalla ovat soistuneita. Ensin tämä tie menee Tuurinmäen lappiossa olleen suoalueen läpi, ja sitten tulee vastaan Kärppäoja ja Ollilan mutkan kohdalla on se entinen Ollinneva. Käyrän silloiset pellot ovat aivan kartan alalaidassa. Oikealle alaviistoon Rahko(la)n talon ohi menee Möykkytie.

50-luvulla oli lumisia talvia, tässä Eino Metsä-Pentilän tiestä ottama kuva Ollilan mutkasta Päntäneen keskustaan päin.

Uuden Karijoentien myötä Ollin oikoonen jakautui kahteen palaan, joista pohjoinen pidempi osuus sai viralliseksi nimekseen Ollin Oikoonen. Takana näkyvä tie on Keturinkyläntie, vanha kaupunkitie Kristiinankaupunkiin. Kuva: Jussi M. I. Tuuri 2021.