Esa Tuuri
Olen koonnut tähän muutaman löytämäni kartan Päntäneestä eri ajanjaksoilta.
Ensiksi on Päntäneen kartta vuodelta 1679. Pendain Jocki ei tarkoita kylännimeä vaan joen. Kylän kuusi kantataloa, Rahkola, Kaarlela, Keturi, Halkola, Kyyny ja Nirva ovat merkittyinä. Maantie Kauhajoen ja Lapväärtin välille näkyy myös, jos kohta se kokonaan valmistui vasta noin vuonna 1690. Uuronjärven lisäksi ei ollut muuta kiinnostavaa kuin metsää…
Seuraava kartta on vuodelta 1709. Puskan , Käyrän, Pentilän ja Möykyn talot ovat tulleet muiden talojen lisäksi. Kolme nevaa myös, Parjakanneva, Kotoneva (oli suunnilleen Kamilan mutkassa Möykkytiellä, sittemmin raivattu pelloksi) ja Mustikkaneva. 
Tämä kartta on suunnilleen vuodelta 1808. Se on tehty sotilaskäyttöön, ja siihen on myös merkittynä Parjakan taistelun asemia. Pellot, kosteikot ja suot ovat myös kartoitettu. Keturinmäessä on näköjään hiekkanummea jossa kasvaa mäntymetsää.
Tämä kartta on vuodelta 1856. Lieneekö totta että Möykkytie ei ylittänyt jokea tähän aikaan? Päntäneenjoki on tässä Penttilänjoki ja myöhemmin Möykkyluoma/Möykynluoma. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Nyt hypätäänkin jo vuoteen 1938. Kylä alkaa olla nykyisessä muodossaan. Monia pikkuteitä on tämän jälkeen häipynyt ja uusi maantie Lappväärtiin on tehty. Keskusta on myös kasvanut tämän jälkeen huomattavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti