Tarinoita Päntälästä: S. A. Kamila, Päntäneen monitoimimies

S. A. Kamila, Päntäneen monitoimimies
Tuomo Tuuri

Samuel Aleksanteri Kamila syntyi Laihialla 5.9.1872. Hänen vaimonsa Maria Emilia Joosefintr Lillström syntyi myös Laihialla 19.5.1875. Heidät vihittiin Laihialla avioliittoon 7.8.1897 ja saivat 13 lasta. S.A. kuoli Kauhajoella 84 vuoden iässä 28.1.1957.

S.A Kamila suoritti täydellisen kansakoulukurssin Laihian Isonkylän kansakoulussa. Koulun jälkeen tuli kutsuntojen vuoro. Kyseiseen aikaan oli asepalveluksen suhteen kutsunnoissa Venäjän mallin mukainen arvonta, jolla määrättiin ketkä joutuivat 3-vuotiseen palveluun, ketkä 90 vrk koulutuksen jälkeen reserviin ja ketkä suoraan reserviin. S.A. sai arvan n:o 6 ja joutui palvelemaan kolmevuotisen asevelvollisuuden aliupseerikursseineen ratsuväessä Lappeenrannassa.

Vuonna 1896 hänet nimitettiin Kauhajoelle Päntäneen piirin poliisin toimeen, jota tointa hän hoiti 22 vuotta ja siirtyi siitä Kauhajoen kunnankirjurin toimeen, toimien tässä virassa 10 vuotta. Jaakko Keski-Keturi, joka jatkoi Päntäneellä poliisina ajalla 1918–1954, muisteli aikoinaan, että 1908 rakennetulla kivisillalla harrastettiin tansseja, kunnes Kamila ne kielsi. Liekö kyseessä olleet liikenteelliset tai järjestyksenpitosyyt.

Edellä mainittujen vakinaisten virkojen lisäksi Kamilalla oli lukuisia sivutoimia ja tehtäviä, joiden parissa hän ahersi viimeisiin elinvuosiinsa saakka. Sivutoimenaan hän hoiti liki kymmenen vuotta 1914 perustettua Päntäneen Osuuskassaa, jonka perustajajäseniä hän oli.

Torpparilain tultua voimaan 1918 alkoi 20-luvulla torpparitilojen itsenäistymisvaihe. Tämä prosessi antoi runsaasti töitä Kamilalle. Torpparilaki laajensi Suomen itsenäistä pienviljelijäluokkaa ja antoi laajoille kansanosille omaa maata. Tämä vaikutti osaltaan kansan eheytymiseen sisällissodan jälkeen ja toisessa maailmansodassa ilmenneeseen kansalliseen yhtenäisyyteen. S.A. toimi pitkäaikaisesti maanmittarin apulaisena maanmittaustoimituksissa suorittaen itsenäisestikin lukuisia sovintojakoja sekä torppien lohkomisia.

S.A. Kamilan tekstiä vuodelta 1920 vuokralautakunnan puheenjohtajana. Lautakunta hoiti torpparilain mukaisia torppien itsenäistymisiä.

Monen vuosikymmenen ajan hän oli Kauhajoella eniten käytetty kynämies kauppakirjojen, perukirjojen, huutokauppapöytäkirjojen ja erilaisten sopimusten teossa. Samoin lainhuudatusten sekä oikeus- ja veroasioiden hoitajana häntä paljon käytettiin. Tilien teot ja tarkastukset kuuluivat myös hänen toimintansa piiriin.

Päntäneen puhelinkeskus oli Kamilaan sijoitettuna neljän vuosikymmenen ajan. Muistan vielä, että isoäitini Vilhelmiina ja Kamilan Maria, joka taisi keskusta pääasiallisesti hoitaa, olivat ystäviä ja säännöllisesti kanssakäymisissä.

S.A. Kamila muistetaan erittäin monitaitoisena miehenä ja kansan palvelijana jopa kotilääkäristä aina seppelten tekijään, tekstaajaan, seppään, puuseppään, jne. Ahkerana erämiehenäkin hänet tunnettiin. Hän oli valmis palvelemaan apua tarvitsevia.