Isonvihan ajasta Päntäneellä

Isonvihan ajasta Päntäneellä
Esa Tuuri

Suuri Pohjan sota Suomi-Ruotsin ja Venäjän välillä käytiin 1700-luvun parina ensimmäisenä vuosikymmenenä. Napuen taistelun 1714 jälkeen tuli maa venäläisten miehittämäksi ja tätä kesti aina Uudenkaupungin rauhaan 1721 asti. Tätä aikaa kutsutaan isonvihan ajaksi. Veroluettelossa ajasta oli myös ”fiendskapstiden”, vihollisuuden aika, siis sana on ollut jo silloin käytössä. Etuliite iso, tulikohan se kun 1740-luvulla oli lyhyempi miehitysaika josta tuli pikkuviha, ja nämä piti eritellä.

Isonvihan ajalta löytyy vain hajanaisia asiakirjoja. Veroluettelot ja käräjäkirjat puuttuvat ja syntyneitä ja kastettuja ja vihittyjä on osittain. Monet papeista olivat sotaa paossa Ruotsissa, siksi esim. Kauhajoelta ei ole mitään merkintöjä vuodelta 1718. Vasta 1723 alkaa taas löytymään normaalit muistiinpanot.

Kuvassa ovat Päntäneen 13 verotalosta kyseisenä aikana kokonaan tai osittain autiona olleet. Vain Kaarlela, Puska, Nirva ja Halkola olivat koko miehityksen ajan verotaloina. Kyyny myös oli verotalona pienin vähennyksin.

Miehityksenkin aikana vuonna läpikäytiin kerran vuonna 1719 kunkin talon mahdollisuudet veronmaksuun. Tästä tehtiin asiakirja joka kulkee Ryssänmanttaalikirjan (RM) nimellä. Päntäneen taloista kuusi on siellä listattuna.

Miltä kylä näytti Isonvihan aikaan?
Ohessa on kartta tältä ajalta.

Talojen Puska, Käyrä, Pendilä, Carlela, Keturi, Rakho, Nirfva, Halcko, Kynusta ja Möycky lisäksi on Kotoneva ja Mustikkaneva merkittynä. Uuro, Tarkka ja Talvitie ovat kartan ulkopuolella. Ehkä poissa myös siitä syystä että ne vasta vain muutama vuosi aikaisemmin siirtyivät virallisesti kuulumaan Päntäneen kylään. Käyrä näyttää tulleen merkityksi väärälle puolelle jokea. Kotoneva joka sijaitsi noin Kamilan mutkan kohdalla Möykkytiellä on nykyään peltoa, Mustikkanevakin on osaksi.

Kartan yläreunassa menee silloinen ainut maantie Kristiinan ja Kauhajoen välillä. Se oli valmistunut parisenkymmentä vuotta aikaisemmin (Keturista Kristiinaan päin piirtämättä). Lieneekö nämä muut kartan tiet olleet jo kärryteitä, ehkä ainakin kesäkeleillä. Raskaat kuljetuksethan tehtiin talvikeleillä reellä. Möykkyyn ja Uuroon päin olevien kulkureittien kuntoa en uskalla arvata.

Missä maantie seurasi jokea, tilojen pellot olivat tien ja joen välissä. Peltoala oli yleensä noin hehtaarin verran, enintään kaksi. Toisaalta peltoja ei käytetty laiduntamiseen eikä heinän viljelyyn. Heinää korjattiin jokirannoista, soilta ja heinäniityiltä eli kelingeiltä. Tästä ja polttopuun tarpeesta johtuen oli talojen väliltä mitä todennäköisimmin jo tässä vaiheessa metsät hakattu. Kylän asukasluvuksi laskettiin muutama kymmenen.

Talo talolta

Autio tarkoittaa ensi kädessä veroautiota, siis että talo oli veronmaksukyvytön. Useimmiten kuitenkin talossa asuttiin tähänkin aikaan. 

Rahkola (Racho)

Juuri ennen isoavihaa oli isäntä Paavo Matinpoika jäänyt leskeksi. Talossa asui myös renki Hannu ja piika Marketta. Paavo itsekin kuoli noin 1713 ja talo vajosi autioksi 1714. Todennäköisesti talo on kuitenkin ollut asuttu koko ajan vaikka mitään varmistuksia ei löydy. Marja (Pertuntytär) ottaa sen uudelleen ylös autiosta 1719. Marja ja miehensä Henrikki Matinpoika asuivat ennen isoavihaa pappilassa itsellisinä ja he näyttävät muuttaneet taloon arviolta viimeistään 1717. Edellisen isännän poika Paavo olisi ollut isäntävuorossa, mutta hän valitsi sotilasuran. Paavo möi talo-oikeutensa ja asui sittemmin vaimonsa kotitalossa Laturissa. RM: autio, ei asukkaita, mutta yksi lehmä ja yksi vasikka.

Möykky (Möcki)

Autio ilman asukkaita vuodesta 1714 alkaen. Matti Möykky kuolee marraskuussa 1710. Myös tytär Maria muuttaa. Nähtävästi tämän jälkeen talo on ollut veroautio, Ainut maininta, että Henrikki Taavetinpoika Yrjänäisestä on korjannut heinää niityiltä seuraavina vuosina. Yksi merkintä kertoo että Antti Möykyn lapsi Anna kuoli 1713. Kuka tämä Antti oli, sitä en ole voinut selvittää.

Kyyny (Kyhno)

Kyynyä verotettiin 5/12 manttaalista, ja on saanut vähennystä (förmedling) 1/6 manttaalin verran ”i herrskapstiden”, siis herrasväen aikaan. Tämä aika tarkoittaa Kaarleporin kreivikunnan aikaa 1653–1674 jolloin kuningatar Kristiina jakoi läänityksiä aatelille, Ilmajoki oli esim annettu Klas Tott’ille jo 1652. Tämä manttaalivähennys on ollut voimassa siitä asti. 9 taloa kanta-Ilmajoen alueella sai tällaisen vähennyksen. Vähennys vaikutti ainoastaan veron suuruuteen, ei esim. äänimäärään vaaleissa tai osuuksiin kylän mahdollisissa yhteisissä asioissa. Niin, vaaleissa sai vain neljään säätyyn kuuluvat äänestää ja montako ääntä itse kullakin oli, riippui omaisuuden suuruudesta. Talonpoikaissäädyssä voi äänestää vain verotalojen isännät taikka emännät, jos isäntää ei ollut.

Isonvihan alkaessa isännöi Kyynyä Mikko Mikonpoika ilmajokelaissyntyisen vaimonsa Anna Nisuntyttären kanssa. Talossa asui myös veli Kustaa ja vaimo Vappu Klemetintytär Käyrästä.

Kyynyssä on monta perhetapahtumaa isonvihan aikana. Mikko Kyynyn perheeseen syntyy Marketta 1714 ja Perttu 1716. Kustaalle vastaavasti Jaakko 1714 ja Maria 1716. Mikon perheessä kuolee Marketta jo seuraavana vuonna. Kustaan perheessä kuolee Kustaa-poika 1713 ja em. Jaakko puolitoistavuotiaana. Veljesten sisar Susanna kuolee 1715 38-vuotiaana ja eräs Vappu-emäntä (ei tietoa kuka) 1720.

RM: varaton, yksi mies, kylvösiementä (ruista, ohraa), härkä ja lehmä.

Pentilä (Pändinen)

Tila autoituu 1713. Tällöin olivat asukkaina Matti Pentilän leski Brita ja poika Matti. Seuraavat tiedot asukkaista tulee vastaan vuonna 1721 jolloin Tuomas Tuomaanpoika Pentilästä avioituu Susanna Klemetintyttären Käyrästä kanssa. Ja että emäntä Vappu ja kaksi hänen lastaan kuolee. Ei ole tietoa ketä nämä henkilöt ovat ja miten he mahdollisesti ovat sukua entiselle isäntäperheelle. Mitä todennäköisimmin talo on kuitenkin ollut asuttuna koko ajan.

Käyrä (Käirä)

Samoin autiona. Mutta näyttää myös olleen asuttuna koko ajan. Vanha pari Klemetti Juhonpoika ja Maria Yrjöntytär, sekä isäntäpari edellisten poika Henrikki ja vaimo Liisa Yrjöntytär sekä Henrikin sisaruksia (Ainakin Susanna, ehkä myös Maria) on täytynyt asua tilalla. Syyskuussa 1715 Henrikin ja Liisan tytär Liisa kuolee 1-vuotiaana (kastemerkintä puuttuu). Yllä mainittiin jo Henrikin sisaren Susannan avioliitto. Ilmeisesti Susannan edellinen mies on kuollut sodassa. RM: autio, ei henkilöitä, kylvösiementä: ohraa ja yksi lehmä.

Keturi (Ketturi)

Keturi on kylän kestikievari. Isonvihan alussa on taloon merkitty Sipi Antinpoika, vaimo Anna Niilontytär, äiti Petronella ja poika (?) Jaakko. 1714 tuli talosta autio, ja se on vasta 1722 otettu ylös autiosta Sipi Juhonpojan toimesta. Kuvassa lienee kuitenkin virhe, kyseessä täytyy olla edellä mainittu Sipi Antinpoika, siis edellisen isännän poika. Talossa on nähtävästi ollut monta asukasta. 1714 kuolee vanhaemäntä Lilla (Petronella Ollintytär, Antti Yrjönpojan leski) 63-vuotiaana. 1716 saavat Jaakko Keturi ja Susanna Klemetintytär Liisa-nimisen tyttären. Myöhemmistä asiakirjoista voidaan päätellä että Sipi Antinpoika ja vaimonsa Anna Niilontytär ja ainakin neljä heidän lastaan on asunut talossa koko ajan.

Uuro (Urrå)

1714 jätetty autioksi. Jaakko Pertunpoika ja Liisa Pertuntytär ovat mukana veroluettelossa 1713 asti. Mitään tietoa ei löydy jos talossa on kuitenkin ollut asukkaita isonvihan aikaan. Rauhan palattua tavataan Jaakko Kauhajoen väkkärinä ja lukkarina.

Tarkka (Tarcka)

1714 vajonnut autioksi. Jo 1709 veroluettelossa on maininta että Matti Tarkka on antanut talonsa vajota autioksi. Talo näyttää kuitenkin ollut asuttu, sillä 1714 kuolee Matin vaimo Maria 64-vuotiaana. Vuonna 1713 vihitään Lappväärttiläinen (Isojokinen?) Mikko Laurinpoika Maria Niilontyttären Tarkkalasta kanssa, ja pari saa Erkki-pojan 1716. Maria lienee Niilo Yrjönpojan ja Agneta Erkintyttären tytär. Tämä pari löytyy tällä ajalla eri vuosina Kyynyssä, Nirvassa ja Tarkassa.

Talvitie (Talfwijtie)

Samana vuonna jätetty (autioksi). Talvitie häipyi veroluettelosta jo 1709 jolloin uudisraivaaja Jaakko Heikinpoika vaimoineen ovat merkitty muuttaneeksi Isoonkyröön. Mahdollisesti talossa on kuitenkin ollut asukkaita ainakin 1714 saakka?

Muut talot

Kaarlela

Isonvihan alussa talossa asui Matti Erkinpoika ja Vappu Simontytär sekä heidän poikansa Antti. Antti avioituu isonvihan alkuaikoina Aune Jaakontyttären kanssa ja he saavat kaksi poikaa Erkin 1714 ja Antin 1715. Erkki kuolee kuitenkin jo yksivuotiaana. RM: maksukykyinen, yksi mies, ruista, ohraa, 3 lehmää ja 3 vasikkaa.

Puska

Isonvihan alussa asuu taloa Kustaa vaimoineen. He häipyvät kirjoista. 1714 syntyy Puskassa Matti Taavetinpojalle (Yrjänäisestä) ja Liisa Matintyttärelle (Kaarlelasta) tytär Maria, joka kuolee 1717. Samana vuonna kuolee Erkki Puskan tytär Maria. RM: ei mukana

Nirva

Isonvihan alussa asui talossa Yrjö Nisunpoika ja vaimonsa Kerttu Matintytär. 1716 syntyy heille tytär Maria, joka kuolee samana vuonna. RM: varaton, yksi mies, ruista, ohraa, yksi härkä ja kaksi lehmää

Halkola

Isonvihan alussa taloa asui Antti Matinpoika ja Susanna Markuksentytär. 1717 kuolee eräs eukko Liisa 80-vuotiaana. RM: maksukykyinen, yksi mies, ruista, ohraa, yksi härkä, kaksi lehmää, vasikka ja kolme lammasta

Pakokallio

Kun keskustasta lähdetään Möykkytietä, tullaan noin kilometrin päässä Rahkolanmäelle, jota joissakin kartoissa kutsutaan Pakokallioksi. Tähän aikaan oli peltoja vain tien ja joen välissä, vaikka sinne johti Rahkolan ja Möykyn talojen välinen polku. Ilmeisesti tuollainen lyhyt pakomatka kuitenkin riitti.